Laivanrakennusteollisuus säilyi Turussa

Vuonna 2012 eteläkorealaisessa omistuksessa ollut STX Finland oli ajautunut pahoihin rahoitusvaikeuksiin. Suomessa pelättiin meriteollisuuden loppumista Turussa ja sen vaikutuksia koko Suomeen. Laivanrakennusteollisuus on pitkään työllistänyt Suomessa ison alihankintaverkoston ja siten meriteollisuuden merkittävä heikentyminen olisi ollut Suomen kansantaloudelle valtava isku.

Valtio päätti toimia Suomen meriteollisuuden pelastamiseksi ja valtuutti vuonna 2013 Governian ostamaan Turun telakan maa-alueet STX Finlandilta käypään hintaan ja vuokraamaan se takaisin pitkäaikaisella vuokrasopimuksella.

Turun telakka oli tuolloin Suomen suurin teollisuuskiinteistö pinta-alaltaan. Governia hankki rahoituksen telakan maa-alueen ostoon yksityisiltä rahamarkkinoilta.

Governian rooli telakan maa-alueen omistajana ja edelleen vuokraajana mahdollisti STX Finlandin rahavarojen vapauttamisen telakan toimintaan tervehdyttäen sen taloutta. Samalla STX Finlandin tase pieneni, mikä osaltaan helpotti telakan myymistä vuonna 2014 uudelle vakavaraiselle omistajalle, saksalaiselle laivanrakennusyhtiö Meyer Werft GmbH:lle. Meyer sai kännettyä Turun telakan toiminnan nopeasti hyvin kannattavaksi.

Koko meriteollisuus työllistää Suomessa noin 30000 henkilöä yli 1000 yrityksessä. Alan vuotuinen liikevaihto on noin 8 miljardia euroa.

Vuonna 2017 Governia myi Turun Telakkakiinteistöt Oy:n Meyer Turku Oy:lle aiemmin tehdyn sopimuksen takaisinosto-option mukaisesti. Samassa yhteydessä Governia myi telakka-alueen pohjoisosasta Turun kaupungille maa-alueen, johon kaupunki kaavoittaa muun muassa telakkatoimintaa palveleville yrityksille uusia tontteja.

Turun Telakkakiinteistöt Oy

  • Governian omistuksessa vuosina 2013-2017
  • Myytiin takaisinosto-option mukaisesti Meyer Turku Oy:lle
  • Lisätietoja: meyerturku.fi/

Merikaapelin avulla datakeskuksia Suomeen

Talouden ja yhteiskunnan voimakas digitalisoituminen on lisännyt tarvetta parantaa Suomen nopeita ja suoria datayhteyksiä suoraan keskiseen Eurooppaan. Vielä vuonna 2013 kaikki Suomen dataliikenne kulki Ruotsin ja Tanskan läpi maailmalle, mikä ei ollut tietoturvan, huoltovarmuuden ja suurten datakeskusten saamisen kannalta optimaalinen. Tilanteen parantamiseksi valtio päätti käynnistää suoran ja nopean merenalaisen valokuitukaapelin rakentamisen Suomen ja Saksan välille, koska yksityisillä yrityksillä ei ollut resursseja tehdä yksin näin merkittävää investointia.

Valtio antoi Governialle merikaapelihankkeen toteutuksen siten, että se olisi kaupallisesti hyödynnettävissä ja että sille saataisiin muitakin omistajia ja rahoittajia valtion lisäksi.

Vuonna 2013 Governia hankki merikaapelihankkeen hallinnointiyhtiöksi Corenet Oy:n, joka omisti Suomessa 7100 km pitkän optisen kuitukaapeliverkoston ja tarjosi jo entuudestaan tietoliikennepalveluita yrityksille ja yhteisöille.

Governia lähti kehittämään Corenetin kaupallista toimintaa merikaapelihanketta vastaavaksi ja tässä kehitystyössä Corenet muuttui Cinia Groupiksi. Cinian tytäryhtiöksi perustettiin C-Lion1 Oy, joka toimii merikaapelin rakennuttajayhtiönä. Cinia Groupin omistuspohjaa saatiin laajennettua, kun työeläkeyhtiö Ilmarinen ja finanssiryhmä OP ostivat kumpikin 10 prosentin  osuuden ja lähtivät mukaan merikaapelihankkeen rahoittajiksi. Loppuosa merikaapelihankkeen rahoitustarpeesta Cinia hankki yksityisiltä rahoitusmarkkinoilta.

Merikaapeli rakennettiin Suomen Helsingin ja Saksan Rostockin välille vuosina 2015-16 ja kaupalliseen käyttöön se otettiin syksyllä 2016. Seuraavana vuonna merikaapelia laajennettiin Hangon haaralla, mikä varmentaa ja nopeuttaa datayhteyksiä Länsi-Suomeen.

Governia kasvatti ja kehitti Cinia Groupin liiketoimintaa siten, että merikaapelin ympärille saatiin kehitettyä kannattavaa liiketoimintaa. Myös muut valtion asettamat merikaapelihankkeen tavoitteet toteutuivat, sillä hanke toteutettiin pääosin yksityisellä rahoituksella ja mukaan saatiin muita omistajia.

Merikaapelihanke on myös edesauttanut merkittävien datakeskusinvestointien saamista Suomeen. Muun muassa Google ilmoitti vuonna 2019 investoivansa yhteensä 1,2 miljardia euroa Haminan datakeskukseen.

Vuonna 2017 Cinia Group siirrettiin Governiasta valtion suoraan omistukseen liikenne- ja viestintäministeriölle erityistehtäväyhtiöksi ja sille on kaavailtu merkittävää roolia Koillisväylän kaapelihankkeessa.

Cinia Group

  • Governian omistuksessa vuosina 2013-2017
  • Siirtyi valtion suoraan omistukseen liikenne- ja viestintäministeriölle.
  • Lisätietoja: cinia.fi/

Omistaja-arvon nousu

Easy Km siirtyi Governian omistukseen vuonna 2010 valtion omistamalta Raskone Oy:ltä osana Raskoneeseen liittyviä rakennejärjestelyjä. Easy Km oli Suomen suurin valtion ja kuntien hyöty- ja työsuhdeajoneuvojen leasingvuokraaja. Yhtiön juuret olivat entisen posti- ja telelaitoksen ajoneuvokannan hallinnassa ja huoltamisessa.

Governian tavoitteena oli Easy Km:n liiketoiminnan tervehdyttäminen ja kehittäminen sekä omistaja-arvon kasvattaminen, mitä Governia toteutti hallitustyöskentelyn kautta. Governia ohjasi ja valvoi Easy Km:n strategian ja vuosisuunnitelmien toteutumista sekä kannattavuuden parantamiseen liittyviä toimenpiteitä. IT-järjestelmät olivat yksi kehittämistoimenpiteiden painopisteistä. Governian antamat takaukset paransivat leasingtoiminnan rahoitusasemaa, mikä varmisti näin yhtiön edellytykset kehittää ja tervehdyttää liiketoimintaansa. 

Onnistunut liiketoiminnan kehitys kasvatti Easy Km:n omistaja-arvoa ja antoi mahdollisuuden ostajan löytämiseen yhtiölle. Vuonna 2014 Governia myi Easy Km:n koko osakekannan kansainväliselle ALD Automotiven suomalaiselle tytäryhtiölle Axus Finland Oy:lle.

Easy Km Oy

  • Governian omistuksessa 2010-2014
  • Myytiin kansainväliselle ALD Automotiven suomalaiselle tytäryhtiölle Axus Finland Oy:lle
  • Lisätietoja: www.aldautomotive.fi/

Muut aiemmat omistukset

PAJAKULMA OY

Governia osti vuonna 2015 koko Pajakulma Oy:n osakekannan valtionyhtiö Raskone Oy:ltä. Pajakulma on erikoishyötyajoneuvojen suunnittelu-, valmistus-, huolto- ja komponenttipalveluja tarjoava asiantuntijayritys.

Governian tehtävänä oli kehittää Pajakulman liiketoiminnan kannattavuutta ja mahdollistaa näin yhtiön liiketoiminnan jatkuminen, joka oli välittömästi uhattuna. Toiminnan tervehdyttäminen ja kannattavuuden parantuminen Governian ohjauksessa johtivat Pajakulman myyntiin vuonna 2016 Jyki -konsernille. Myynti samalla alalla toimivalle Jyki-konsernille loi edellytykset jatkokehittää yhtiötä pitkällä aikavälillä ja kansainvälisesti.

Lisätietoja: www.pajakulma.fi/

A-KRUUNU OY

A-Kruunu Oy perustettiin joulukuussa 2001 Kruunuasunnot Oy:n tytäryhtiöksi. Yleishyödyllisenä yhteisönä sen päätarkoitus on vuokrata ja rakennuttaa arava-rahoitteisia kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja pääkaupunkiseudun kuntien alueella. A-Kruunu siirtyi Kruunuasunnot Oy:n mukana Governian omistukseen vuonna 2009. Vuonna 2014 valtio linjasi asuntostrategiassaan, että valtio alkaa tuottaa kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja pääkaupunkiseudulle ja kehyskuntiin. A-Kruunu Oy valittiin tämän toteuttajaksi, jonka vuoksi sen omistus siirtyi pois Governia-konsernista ympäristöministeriön suoraan hallintaan. Vuonna 2019 yhtiön omistuksessa oli yli 800 asuntoa.

Lisätietoja: www.a-kruunu.fi/